1945

Oras Oy perustettiin

1999

Oras Oy:stä tuli Uponorin suurin omistaja

2004

Oras Invest Oy perustettiin

2007

Oras Invest Oy:stä tuli Kemiran suurin omistaja

2010

Oras Invest Oy:stä tuli Tikkurilan suurin omistaja

2013

Oras osti Hansan

Meidän tarinamme 70 vuotta

Edelläkävijäyritys

Perheyrityksemme aloitti toimintansa Raumalla vuonna 1945, kun Erkki ja Irja Paasikivi sekä Irjan isä Kosti Oras perustivat pienen pajan Kostin kellariin heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Yritys nimettiin alkuvaiheessa rahoittajana toimineen Kosti Oraksen mukaan. Koska Kosti Oras oli toiminut linja-autoliikennöitsijänä Raumalla jo 1920-luvulta saakka, oli luonnollista, että yritys aloitti korjaamalla linja-autoja ja tekemällä varaosia niihin. Erkki Paasikivi halusi kuitenkin kehittää yrityksestään konepajan, joten metallipajassa alettiin työstää tarjolla olevista raaka-aineista erilaisia tuotteita ja painopiste siirtyi linja-autoista muihin tuotteisiin.

Ensiaskeleet armatuurien valmistuksessa otettiin vuonna 1947 kun Erkki hankki vaunulastillisen ilmantorjuntakranaatin kuoria. Kuorista valmistettiin putkiliittimiä, jotka myytiin LVI-alan liikkeisiin.

Vesihanoja Oras alkoi valmistaa vuonna 1951. Vesihanoille oli Suomessa suuri tarve, ja niiden kysyntä olikin niin kova, että yritys pystyi keskittymään niiden valmistukseen. Aluksi valu teetettin alihankintana, mutta koska laadussa oli toivomisen varaa, päätettiin perustaa oma valimo. Länsi-saksalainen Piel & Adey oli kehittänyt parhaan saatavilla olevan tekniikan, joten Erkki kääntyi heidän puoleensa. Lisenssisopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 1955. Samana vuonna Oras sai ensimmäisen vientitilauksensa.

1960-luvun alussa Oras kehittyi nopeammin kuin koskaan. Kaksiotehanat olivat Oraksen tärkein tuote ja ne myivät erittäin hyvin. Vienti oli aluksi vaatimatonta ja kohdistui ensisijaisesti Pohjoismaihin. Vuonna 1967 Oras osallistui ensimmäisen kerran kansainvälisille LVI-alan ISH-messuille Frankfurtissa. Erkki Paasikiven ja Oraksen johtoryhmän mielestä Oraksen oli kasvatettava vientiään ulkomaille, jotta saatiin valmistettua isompia eriä ja laskettua yksikkökustannuksia. Isometsän tehdas vihittiin käyttöön toukokuussa 1970.

1970-luku oli haastava monille suomalaisille yrityksille. Oraskin teki ensimmäisen tappiollisen tuloksensa vuonna 1975, mutta toipui lamasta nopeammin kuin kilpailijansa. Tästä kunnia kuului Safira-vipuhanalle, joka oli Suomessa suosittu ja muodosti myös puolet Oraksen vientituloista. Vuonna 1979 Erkki Paasikivi päätti, että hänen poikiensa, Pekan, Jukan ja Jarin, oli aika ottaa yhtiö vastuulleen.

Kasvua, kansainvälistymistä ja yrityskauppoja

Oras uskoi kotimaan kysynnän saavuttaneen huippunsa, joten yrityksen piti laajentua ulkomaille. Omistajat kehittivät yhdessä johdon kanssa yritykselle selkeän liikeidean. Tasainen liikevaihdon kasvu yhdessä uusille markkinoille laajenemisen ja innovatiivisten tuotteiden kanssa takaisivat tuottavuuden ja tarjoaisivat vakaan alustan strategisille hankinnoille. Strategiaa noudattaen Oras osti saksalaisen hanavalmistajan Goswin & Co. GmbH:n vuonna 1982, merkittävimmän kansallisen kilpailijansa Osyn vuonna 1983 ja norjalaisen kilpailijansa Lyng Armaturin vuonna 1984.

1980-luvulla Oraksesta tuli kansainvälinen hanavalmistaja, joka toimi kuudessa maassa. Se myös vei tuotteita muihin Euroopan maihin ja Euroopan ulkopuolelle.

1990-luvun vaihteessa ulkomaiset toiminnot kattoivat yli puolet yrityksen liikevaihdosta. Oraksella oli vahva taloudellinen tilanne ja hyvät näkymät tulevalle vuosikymmenelle.

Lama iski Suomeen kovaa 1990-luvun alkupuolella. Oras oli riippuvainen rakennusalasta, joka oli laman suurin kärsijä. Kotimaan liikevaihto supistui, mutta Saksan ja Norjan myynti korvasivat kotimaassa koetut menetykset.

Vuoden 1993 myynti ja kannattavuus osoittautuivat ennakoitua paremmiksi. Yrityksen vahvan talouden ansiosta voitiin alkaa valmistelemaan kasvua yritysostojen kautta. Näkymät olivat positiiviset koska Oraksella oli sekä rahaa kassassa että oma uuden teknologian tuote, elektroninen vesihana.

Vuonna 1995 Oras esitteli kunnianhimoisen kasvustrategian nimeltä ”Visio 2005”. Oraksen tavoitteena oli valloittaa Euroopan markkinat ja kolminkertaistaa liikevaihtonsa. Askelia tähän suuntaan otettiin tutkimus- ja tuotekehityspuolella, kun Oras toi ensimmäisenä eurooppalaisena valmistajana markkinoille elektronisen vesihanan. Yrityksen nimi ja tavaramerkki olivat kehittyneet laajasti tunnistetuksi ja arvostetuksi brändiksi, joka yhdistettiin kestävyyteen, innovaatioihin ja laadukkaaseen muotoiluun. Vuonna 1996 Oras osti hanatehtaan Puolan Olesnosta.
Visio osoittautui kuitenkin liian monimutkaiseksi toteuttaa, ja omistajat alkoivat tarkastella toimialaa laajemmin. Tämä tapahtui samaan aikaan, kun hiljattain perustettu energiajätti Fortum Oyj etsi muoviputkiliiketoiminnalleen uutta suomalaista omistajaa.

Teollinen omistaja

Oraksesta tuli Uponorin suurin omistaja vuonna 1999. Teollisen omistajuuden aikakausi oli alkanut. Pekka Paasikivestä tuli Uponorin hallituksen puheenjohtaja; hän toi yritykseen liikeideakeskeisen ajattelun ja yhden brändin strategian. Omistajan lähestymistapa oli aktiivinen ja sitoutuminen silminnähtävää. Uponorin osakkeet ostettiin hyvään aikaan ja osakehinta nousi tasaiseen tahtiin; vakaasti kasvanut osinkovirta koki huippunsa vuonna 2006. Samaan aikaan Oraksen omistajat päättivät organisoida nämä kaksi teollisuusyritystä yhden emoyhtiön alaisuuteen.

Oras Invest perustettiin hallinnoimaan perheenomistuksia. Oras Investillä oli alusta alkaen selvä strategia: olla pörssiyhtiöiden suurin omistaja ja yksityisomistuksessa olevien yritysten pitkään aikaväliin sitoutunut enemmistöomistaja. Tässä vaiheessa perheen kolmas omistajasukupolvi alkoi ottaa osaa toimintaan hallitusjäsenyyksien kautta.

Vuoteen 2007 mennessä Oras Investistä oli tullut tunnettu nimi LVI- ja rakennustarvikealoilla. Omistajat olivat valmiita laajentamaan yritystään uudelle toimialalle. Perusteellisten tutkimusten jälkeen havaittiin, että Kemira olisi kiinnostava sijoituskohde. Yhtiön läsnäolo globaaleilla vesikemianmarkkinoilla sekä sen tytäryhtiö Tikkurila olivat ratkaisevia tekijöitä. Suomen valtio, joka oli tuohon aikaan Kemiran pääomistaja, oli valmis luopumaan riittävän suuresta osakemäärästä, jotta Oras Investistä voisi tulla suurin omistaja. Oras Invest näki Kemirassa konsolidaation mahdollisuuden ja niinpä valtion tarjoamat osakkeet ostettiin. Kemiran nähtiin sopivan strategisesti hyvin Oras Investin teollisiin omistuksiin, sillä se toimii vesiteollisuudessa. Pian sen jälkeen, kun yhtiöstä tuli Kemiran suurin omistaja, Oras Invest onnistui lisäämään omistussalkkuunsa neljännen tukijalan, kun Tikkurila erotettiin Kemirasta itsenäiseksi pörssiyhtiöksi.

Vuonna 2013 muodostui uusi Oras Group, kun Oras osti saksalaisen kilpailijansa Hansan. Yritysoston myötä yhtiön koko kaksinkertaistui sekä liikevaihdon että henkilöstömäärän osalta.
Nykyään Oras Invest jatkaa työtään Oras Groupin, Uponorin, Kemiran ja Tikkurilan sitoutuneena ja aktiivisena pitkän tähtäimen omistajana. Kaikki 70-vuotisen historiamme aikana ottamamme askeleet ovat lisänneet ymmärrystämme ja osaamistamme ja samalla mahdollistaneet uusien haasteiden kohtaamisen. Olemme pystyneet säilyttämään pitkän tähtäimen näkemyksen ja kasvamaan tasaisesti merkittäväksi yhteiskunnalliseksi arvontuottajaksi. Oras Invest on säilynyt koko olemassaolonsa ajan sataprosenttisesti perheyrityksenä.

Lue lisää:
Herranen, Timo (2015)
Perheyritys, hanatehdas, teollinen omistaja

Takaisin